Historia ja tulevaisuus - tieto ja epäilys

C.V.

Home
Oikuttelevaa historiaa
Köyhää
Ilmojen pitely
Optimismi
Varovaisuus
Juttuja
Vihreys - virhe?!
Sukututkimus
Jeesus
Albumi
Linkkejäni
Yhteystiedot
C.V.
Karl Popper, nyt ja aina

Cogitatio Vitae

Ei siis Curriculum Vitae, ansioluettelo, se löytyy työpaikaltani. Vaan Cogitatio Vitae eli elämäni pohdinta. Täällä kerron hiukan, mitä olen elämäni varrella fundeerannut, työasioiden ulkopuolella. Jonkinlaiseksi taustaksi näiden harrastusteni ymmärtämiseksi. Toivottavasti huviksi tai hyödyksi myös lukijalle.

"Lapsi on miehen isä", sanotaan, ja viisautta siinä onkin, moni asia saa alkunsa jo, ellei ihan lapsuudesta, niin ainakin nuoruudesta.

Mutta ensiksi minun täytyy se tavallaan kiistääkin. On kyllä niin, että päädyin ateistiseen vakaumukseen jo hyvin varhain, n. 14-15-vuotiaana. Asian selvittäminen itselle oli aikanaan äärimmäisen tuskallinen prosessi, henkisesti ja sosiaalisesti. Mutta se meni sitten - ohi. Niinpä tällä ei oikeastaan ole aivan suoraan vaikutusta tuohon Jeesus-osioon. Saatuani asian itselleni selväksi, rauhoituin, enkä vuosikymmeniin oikeastaan erityisesti miettinyt asiaa, en ollut ateistina yleensä mitenkään "taisteleva", vaan hyvinkin leppoisa. Jeesus-harrastukseni syntyi sitten juuri niin kuin ko. osion johdannossa kerron, puolittain sattumalta. Voi olla niin, että eräs edellytys Jeesuksen myyttiteoriaan uskomiseen on ateismi, mutta toisinpäin asia ei mene lainkaan: ateistille on periaatteessa yksi ja sama, onko Jeesusta ollut olemassa. Luultavasti suurin osa ateisteistakin uskoo Jeesuksen historialliseen olemassaoloon.

***

Toinen tärkeä aatteellinen taisteluni - itseni kanssa ja muiden kanssa - oli suhde sosialistiseen aatteeseen ja erityisesti 1970-luvun opiskeluvuosieni aikaiseen muotivirtaukseen Helsingin yliopistossa, "taistolaisuuteen", neuvostomarxismiin. Voi sanoa, että tähän aatteelliseen välienselvittelyyn tuhrautui turhankin paljon opiskeluajastani. Mutta selvisin kuitenkin - itseni kannalta ainakin - "voittajana". Eräs ratkaiseva vaihe oli se yö, jolloin luin Karl Popperin kirjan "Open Society and it's enemies." Olin ottanut kirjastosta sen "på skoj" - mitähän tämäkin nyt on. Aamulla olin toinen mies, en enää se, joka kirjan oli lainannut!

Kun NL romahti, lakkasi myös marxismi-leninismi käytännössä olemasta. Monet siihen ennen uskoneet päätyivät vihreään liikkeeseen. Minun kohdallani, vaikken varsinaisesti tähän ismiin uskonutkaan, voisi ehkä sanoa, että kävi juuri päinvastoin.

***

Meillä oli kotona Osmo Hormian Sukukirja, ja sitä jo lapsena selailin. Historia on tullut minulle tutuksi jo tietysti isäni Maunon (1924-2007) kautta. Olen lukenut pääsosin hänen tuotantona - ja yllättäen minuun teki hyvin suuren vaikutuksen "Satakunnan historia IV", tavallisen kansan ja työn eepos, miten isäni sitä itsekin luonnehti. Eräänlaista taustaa siis oli, mutta sukututkimus lähti sekin puolisattumalta liikkeelle. Poikani ala-asteen opettaja "Manta" oli antanut kotitehtäväksi pienen sukututkimuksen, jonka tekemisesssä poikaani autoin - enkä sen jälkeen pystynyt itse lopettamaan ... Minkä asiassa vielä isältäni sain, oli: lähdekritiikki.

***

Vaimoni sanoi, ettei hänelle tulisi mieleenkään tehdä kotisivua ja kertoa koko maailmalle itsestään! Taidanpa minäkin tyytyä nyt, ainakin tässä vaiheessa, näihin, mitä tuossa tuli kirjoitettua.

Enter supporting content here

Heikki Jokipiin kulttuuriharrastuksia