VARMEMMAKSI VAKUUDEKSI

Eräitä lisätietoja, jotka on löydetty v. 2007 muistion ”Voimmeko juhlia sisäasiainministeriön 200-vuotisjuhlaa v. 2009?” ja painetun historiikin jälkeen.

Myös nämä lähteet osoittavat, että kansliatoimituskunnalta vain nimi muuttui siviilitoimituskunnaksi vuonna 1869, eikä mitään muuta muutosta tapahtunut.

***

Ote Samuel Henrik Antellin ansioluettelosta

(Ansioluettelokokoelma, KA)

[…] kallad at vara Ledamot i Kejserliga Senatens för Finland Ekonomie Departement och Chef för Kansli Expeditionen intill den 1. Oktober 1867 ……….. 1866 November 30/December 12

” kallad för ytterligare tre år, eller intill den 1. Oktober 1870 till sistnämnda embete ….. 1867 Maj 16/14

-”- kallad till sistnämnde embete för ytterligare tre år, eller intill den 30. September 1873 ….. 1870 April 23. /Maj 5.

[…]

Internetistä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2238662

***

Kansliatoimituskunnan muut virkamiehet 1869-1870

Senaattori Antellin lisäksi kansliatoimituskunnassa toimivat (valtiokalenteri 1869) seuraavat virkamiehet, jotka samat sitten löydämme myös siviilitoimituskunnasta (valtiokalenteri 1870). Valtiokalenterien tiedot ovat n. vuoden vanhoja, eli heijastavat tilannetta edellisenä vuonna.

Esittelijäsihteeri Gustaf Herman Sjöstedt

Apulaisesittelijäsihteeri Alexander August Brunou

Protokollasihteeri Julius Alexander Forsman

Kanslisti Wasili Margunoff

Kanslisti Evolt Kuhlefelt

Kopisti Jacob Theodor Stenius

Kopisti Eric Ivar Efraim Rancken

Kopisti (virka avoinna sekä 1868 että 1869)

Senaatin alkuperäisessä käsinkirjoitetussa matrikkelissa kaikkien kohdalla mainitaan nimitys kansliatoimituskuntaan, sekä myöhemmät nimitykset. Yhdenkään kohdalla ei mainita mitään siviilitoimituskunnasta, ei siis esim. uutta nimitystä tai siirtomääräystä tms.

Lisäksi valtiokalentereissa mainitaan kanslia- ja siviilitoimituskunnan alla rekistraattori Gustaf Pehrman. Mutta matrikkelissa rekistraattorien kohdalla ei puhuta toimituskunnista mitään!

***

Siviilitoimituskunta mainitaan ensimmäisen kerran pöytäkirjassa

Vaikka keisarin armollinen asetus senaatin tehtävistä ja työjärjestyksestä oli annettu jo 10.5.1869, vasta kokouksessaan 2.10.1869 talousosasto otti uudestaan esille ko. asetuksen. Samassa yhteydessä ja vasta siitä eteenpäin käytettiin talousosaston yleisistunnon pöytäkirjoissa uusia toimituskuntien nimityksiäkin, mm. ”Civil Expedition” tulee esiin ensimmäisen kerran, kun Antell mainitaan ko. toimituskunnan päällikkönä. Vielä kyseisen vuoden syyskuun kokousten pöytäkirjoissa puhutaan kansliatoimituskunnasta (esim. asioiden esittelijänä). Lähde: Mf Sen. 315

Tyynilän (s. 214) mukaan asia meni näin, koska ”keisarin määräyksen mukaisesti asetus tuli voimaan 1.10.1869 (lähdeviitteet ko. kohdassa SSA YK ja OT, ja ko. asetus).

Mitään erityisiä valmisteluja asiassa ei kesän aikana tehty, ja Antell oli vielä lomalla elokuun lopun ja syyskuun, kunnes palasi 2.10. töihin ”siviilitoimituskunnan päällikkönä”.

Kokouksen 2.10.1869 käytännössä ainoa aihe oli talousosaston jako jaostoihin (”division”). Ensimmäisen jaostoon kuuluivat siviili- ja valtionvaraintoimituskunnan asiat, toiseen jaostoon loput. Pöytäkirjassa todetaan lisäksi kummankin jaoston työhön osallistuvat senaattorit. Tässä päätöksessä viitattiin keisarin 10.5.1869 antamaan asetukseen, jossa ei kuitenkaan ole mainittu mitään tällaisista jaostoista, eli kyseessä oli senaatin itse päättämä järjestely.

***

Leo Mechelin 1877

Kirjassa ”Storfurstendömet Finlands grundlagar jemte bihang” (Helsingfors : Edlund, 1877)

on sivulla 331 (”Register” eli hakemisto) maininta

”Kansliexpedition i senaten: dess göromål, […]; se vidare Civilexpedition ”

(so. harvennettuna)

ja kohdassa

”Civilexpedition i senaten: hvilka ärenden tillhöra dess behandling, Kejs. Förordn. d.10 Maj 1869”

eikä muuta. Esipuheessa ei ole mitään mainintaa kummastakaan.

***

Ernst Neoviuksen

väitöskirjasta ”Suomen raha-asiain järjestämisestä Porvoon valtiopäiviä lähinnä seuranneina vuosina”, Helsinki : Weilin + Göös, 1899, s. 163 alaviitteestä:

”Näin ollen kanslia (sivili-) toimituskunnan päällikkö vapaah. Mannerheim heti laati ehdotuksen uudeksi virastoksi.” [so. intendenttikonttoriksi. HJ]

***

Bergh, Johan Herman Edvard.

kirjassaan ”Vår styrelse och våra landtdagar : återblick på Finlands konstitutionella utveckling under de senaste tjugu åren. 2, 1867-1882” kirjoittaa sivuilla 28-29 näin:

”H. K. M. [Hans kejserliga majestät”] ville, till dess större erfarenhet vunnits, bibehålla reglementet för regeringskonseljen af den 18 Aug. 1809 i dess hufvudsakliga delar, samt endast vidtaga några förändrade anordningar i afseende å ej mindre senatens sammansättning vid plenisessioner än behandlingen af ekonomidepartementet särskildt tillhörande mål och ärender. I öfverensstämmelse härmed utfärdades k. förordning 10 Maj 1869. […] Frågan om styrelseverkens reorganisation var härmed begraven […]”

- eikä siis mitään kanslia- / siviilitoimituskunnasta.