Senaattori Victor Hedlundin sukutausta

Valtionvarainministeriön historian 1. osa kertoo myös Suomen keisarillisen senaatin finanssipäälliköiden sukutaustoista. Se onkin perusteltua, koska senaatin jäsenet (ja myös sen virkamiehet) kuuluivat hyvin usein tiettyyn ”pieneen piiriin”, joka oli suku- ja lankoussuhteiden yhdistämä, ja tämä seikka [1] varmasti on voinut vaikuttaa myös asioiden kulkuun.

Nk. amiraalisenaatin finanssipäällikkönä vuosina 1909-1917 olleesta senaattori Viktor Hedlundista kertoo mainittu teos [2] näin: ”Victor Hedlund oli syntynyt Helsingissä: hänen sukutaustastaan ei tiedetä muuta kuin se, että isäpuoli oli konduktööri Johan Gustav Hedlund”

Näin on ehkä kirjaa kirjoitettaessa [3] saattanut olla, mutta enemmän on tiedettävissä. Viktor Bernhard Hedlundin syntymä ja lapsuus meni näin.

Bomarsundin linnoitustyömaa Sundin pitäjässä (1832–1854) mullistaa maalaisen uneliaan Ahvenanmaan, se tuo sinne yhtäkkiä ”suuren maailman”, joka säätyläisten suurine tanssiaisineen jää tarinoina ahvenanmaalaiseen kansanperinteeseen. Lähes pikkukaupungiksi tällöin muodostunut Skarpansin kylä vetää puoleensa niin rahvasta kuin säätyläistöäkin. Tietystikin miesvaltainen paikka vetää erityisesti paikalle naimaikäisiä nuoria naisia. Avioliittoja solmitaan mutta syntyy myös aviottomia lapsia. [4]

Isänsä, entisen kruunun nimismiehen Elias Christofer Björkin 12.4.1844 menettänyt, perheen kuopus Amanda Mathilda, joka on syntynyt Hammarlandissa 23.7.1824, muuttaa myös Skarpansiin 1848, vanhemman sisarensa Emelien (s. 11.4.1814) perässä. Amanda palaa vielä välillä takaisin lapsuudenkotiinsa, mutta tulee, kun myös hänen äitinsä Ulrica Sofia Askman on 3.3.1851 kuollut, uudelleen Skarpansiin 28.11.1851. Ehkäpä joissakin, myöhemmin legendaksi muuttuvissa linnoituksen tanssiaisissa Amanda Björk löytää kumppanin, jonka kanssa hän tulee raskaaksi elokuun 1852 lopulla.

Luultavasti jo tietäen tilastaan Amanda lähtee 10.10.1852 Skarpansista isoveljensä luutnantti Alexander Magnus Björkin (s. 19.12.1817) luo, joka silloin on palveluksessa Hangon linnoituksessa. Amanda on kummina veljensä ja hänen vaimonsa Maria Wilhelmina Collanin pojan Alexander Richard Waldemarin (s. 25.12.1852) ristiäisissä Hangossa (Bromarvissa) 2.1.1853. Amandan jälkeen mainitaan kummina luutnantti Bernhard Schwindt. [5]

Victor Bernhard syntyy 27.5.1853 (kast. 31.5.) Helsingissä aviottomana lapsena, äiti on ”nimismiehen tytär” Amanda Mathilda Björksten, kummeina sairaanhoitaja Lovisa Kuhla ja kätilöoppilas Gustava Ursin.

Sitten Amanda tekee ratkaisun. Hän antaa lapsensa pois, kasvattilapseksi. [6]

Postiljooni Erik August Granström ja Anna Sofia Söderholm ovat avioituneet Helsingissä 10.5.1852 ja ovat vielä lapsettomia, kun he saavat Viktorin hoidettavakseen. Kun jo saman vuoden syksynä (4.10.1853) perhe muuttaa Kokkolaan, Viktor kulkee mukana sukunimellä ”Björksten”. Kokkolassa postiljoonin perheeseen syntyy kaksi omaa lasta.

Musiikkivääpeli Alexander Konstantin Elg on syntynyt Helsingissä 30.5.1823. Hän avioituu Helsingissä 2.11.1845 Lovisa Weissin kanssa. He saavat 9.12.1846 pojan, jolle antavat nimen Alexander. Elg saa komennuksen Suomen Kaartista Helsingissä Suomen tarkk’ampujapataljoonaan, perhe muuttaa 30.10.1852 Turkuun. [7] Lovisa Weiss kuolee 11.1.1856. Amanda Björk tulee Turkuun, Suomen tarkk’ampujapataljoonan kirjoille 6.11.1856. [8] Amanda ja Alexander Konstantin Elg vihitään 17.12.1856. Amanda on onnistunut häivyttämään menneisyytensä, hänet mainitaan ”mademoisellena”, eikä käytetä esim. halventavaa sanaa ”kvinnoperson” (”naikkonen”), jota yleensä aviottomien lasten äideistä käytettiin.

Postiljooni Erik Granström kuolee 30.11.1857. Leski Anna Söderholm ei jaksa enää yksin hoitaa kasvattilasta, ja n. 5-vuotias Viktor lähetetään 3.3.1858 Hämeenlinnaan. [9]

Kenen hoitoon Viktor ensin menee, siitä ei ole tietoa. Mutta jo 12.11.1858 eteenpäin hoitajana saattaa olla hänen tätinsä Maria Wilhelmina Collan, joka muuttaa tuolloin yksin Hämeenlinnaan. Hänen poikansa Alexander Richard Waldemar muuttaa myös Hämeenlinnaan, myös yksin ja mutta vasta vuoden päästä 30.12.1859. Tuskin on liian uskaliasta tulkita asiaa niin, että ”krenatöörijoukkojen” kapteeni Alexander Björk ja hänen vaimonsa ovat ajautuneet (nykyaikaisesti sanoen) asumuseroon. Rippikirjassa kerrotaan vain, että ”mies oleskelee Venäjällä” [10].

Musiikkivääpeli Elg, hänen poikansa Alexander ja Amanda muuttavat Turusta Hämeenlinnaan 26.8.1859. Nyt Amanda saa (tai ottaa) poikansa takaisin. Tiesi Alexander Elg asiasta etukäteen tai ei, hän kuitenkin vastuullisesti adoptoi Viktorin, joka tätä kautta saa sukunimen Elg. Musiikkivääpeli Elg kuitenkin kuolee jo 26.11.1859. [11] Amanda muuttaa varuskunnasta kaupunkiin ja adoptoi Elgin pojan, Alexanderin. [12]

Kaksi ”yksinhuoltajaa”, Amanda ja Maria, laittavat sisukkaasti pienet poikansa kouluun. [13] Serkukset Viktor Elg ja Alexander Björk aloittavat luokkatovereina Hämeenlinnan ala-alkeiskoulun 1.9.1860. Viktor saa koulusta päästötodistuksen kahdessa vuodessa 1862, Alexander tässä vaiheessa vielä keskeyttää koulunkäyntinsä, mutta jatkaa sitä myöhemmin. Koulun papereissa Viktor on aliupseerin poika, ja syntynyt Turussa. [14]

Johan Gustav Hedlund on syntynyt Hammarlandissa 20.1.1832 pienten lasten opettajan poikana. Luultavasti Amanda ja hän tunsivat toisensa jo nuoruudessaan, koska Hammarlandin edes jotenkin säätyläistöön kuuluvien piiri oli väistämättä hyvin pieni. Hedlund on ollut merimiehenä, sitten pestautunut Suomen tarkk’ampujapataljoonan palvelukseen ja on v.1860 entinen sotilassairaalan ”upsyningsman”. Nyt häntä tarvitaan. [15] Hedlund muuttaa 1860 Turusta Hämeenlinnaan. Hedlund ja Amanda aviotuvat 23.11.1861. Viktor on edelleen rippikirjassa Elg. [16]

Hedlundin perhe muuttaa 28.7.1862 Helsinkiin. Mukana tulee Viktorin lisäksi myös Alexander Elg, ainakin muuttaneiden luettelossa. Käytännössä Alexander lienee jo omilla teillään, rippikirjojen mukaan ”oleskelee Pietarissa”. Helsingissä Hedlund saa paikan rautateiltä, hänestä tulee konduktööri (myöhemmin ylikonduktööri). Hedlund adoptoi Viktorin, jonka sukunimeksi tulee nyt Hedlund.

Myös Helsingin syntyneiden luetteloon v. 1853 on tässä vaiheessa Viktorin kohdalle lisätty eri käsialalla ”adopterad av Hedlund”. ja äidin sukunimestä ”Björksten” on ”sten”-loppuosa yliviivattu. Rippikirjassa on Viktorin syntymäpaikka ”Åbo” yliviivattu ja perään kirjoitettu ”här”. [17]

Käytyään Helsingin yläalkeiskoulun [18] Viktor pääsee 1866 Haminan kadettikouluun. Hänen myöhemmät elämänvaiheensa selviävät hyvin Kansallisbiografiasta. [19]

Kapteeni Alexander Björk kuolee Venäjällä 1868. Maria Wilhelmina Collan ja Alexander Björk nuorempi muuttavat Helsinkiin. Alexander pääsee Helsingin Junkkarikouluun ja etenee lopulta everstiluutnantiksi asti. Serkkujen urat kohtaavat 1880-luvulla, kun molemmat ovat hetken yhtä aikaa Haminan kadettikoulun palveluksessa. [20]

Alexander Elg palaa 1863 Pietarista ja seuraa isänsä jälkiä muusikkona Suomen Kaartissa. Hän kuolee nuorena 23.6.1870. [21]. Amanda Mathilda Björk kuolee 10.3.1870. Johan Hedlund avioituu uudelleen 6.4.1871 Gustava Wilhelmina Westmanin (o.s. Manecke) kanssa. Johan Hedlund kuolee12.8.1877. [22]

Kuka on Viktor Hedlundin oikea isä? Kun Amanda päätti, että sitä ei aikalaisille (tai ainakaan jälkimaailmalle) kerrota, siihen on tyytyminen. Se saattaa olla linnoitustyömaalla yksityisesti [23] vieraillut Schwindt. Se saattaa olla myös naimisissa ollut muusikko Elg, joka ehkä on ollut soittamassa Skarpansin tanssiaisissa kesällä 1852. Mutta Bomarsundin linnakealueella on jo säätyläisiinkin kuuluvien isäehdokkaiden joukko v. 1852 ylivoimaisen suuri, jotta mitään päätelmiä voitaisiin tehdä.

Mutta tämän verran lisää Viktor Bernhard Hedlundille sukutaustaa siis on. Tosiasiaksi tietysti edelleen jää, ettei Hedlund taustaltaan tuohon alussa mainittuun senaatin ”pieneen piiriin” kuulunut.

Heikki Jokipii

24.1.2010

***

Kirjallisuus

Begholm, Axel 1912: Keisarillisen Suomen hallituskonseljin ja senaatin puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1809-1909 : biograafisia tietoja

Bergholm, Axel. 1984: Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, (näköispainos) Jyväskylä

Blomstedt, Yrjö 1968: Manecke, Genos 39(1968)

Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo 2009: Valtionrakentaja. Valtionvarainministeriön historia I, Helsinki

Holmberg, Håkon 1964: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909–1918 - elämäkerrallinen luettelo, Helsinki

Isaksson, Martin 1982: Kring Bomarsund, Ekenäs

Kalleinen, Kristiina 2004: Victor Bernhard Hedlund, teoksessa Suomen kansallisbiografia, osa 3

Schulman, Hugo & Nordenstreng Sigurd 1912: Finska Kadettkårens elever och tjänstemän 1812 – 1912, Helsingfors

Tyynilä, Markku 1984: Senaatti - tutkimus hallituskonselji-senaatista 1809-1918, Helsinki

---

[1] Asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. Tyynilä, Markku 1984. Poikkeuksia toki oli, tunnetuimpana Johan Wilhelm Snellman, joka tuli ko. ”pienen piirin” ulkopuolelta. ”Verkostoituneisuuden” voi hyvin nähdä myös senaatin matrikkeleista (Begholm, Axel 1912, Holmberg, Håkon 1964).

[2] Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo 2009:518

[3] Tämä artikkelini aihe on toki tavattoman pieni yksityiskohta upeasti kirjoitetussa suurteoksessa. Kohdan viite on teokseen Holmberg, Håkon 1964, jossa sekä Viktorin syntymäaika (25.5.1853 pro 27.5.1853) että äidin etunimi (Anna pro Amanda) on väärin. Ei ole ihme, jos sillä pohjalla enempää ei ole löytynyt, jos on etsittykään. – Ellei erillistä lähdeviitettä alempana ole, tiedot on saatu tekstissä mainitun seurakunnan historiakirjoista (syntyneet, vihityt, kuolleet, muuttaneet).

[4] Isaksson, Martin 1982: 85-106

[5] Syntyneet ja kastetut, Bromarv. Tämä saattaisi viitata siihen, että Amandan ja Schwindtin välillä olisi ollut ja tiedetty olevan ”jotakin”. Myöhemminkin on ollut aika yleinen tapa, että kummeiksi valitaan nuoria avio- tai kihlapareja. Myös oli yleistä, että aviottomat äidit ”hiljaisesti” kertoivat poikalapsensa isästä pojan nimen valinnalla. Bernhard Schwindt ei koskaan avioitunut (Bergholm Axel 1984, II: 1171 ). Mutta kyse voi olla myös vain Alexander Björkin upseeritoverista (nimestään huolimatta venäläisessä) 8. suomenmaalaisessa linjapataljoonassa, jossa kumpikin oli Helsingissä palvellut. ”Bernhard ” oli myös ajan muotinimiä, tietysti Aleksanderin jälkeen.

[6] Tätä ratkaisua arvioidessa – tai arvostellessa – on otettava huomioon montakin asiaa, mutta ennen muuta se, että Amanda tuskin teki tuolloin ratkaisuaan yksin

[7] Suomen kaartin rippikirja 1849-56, s. 43

[8] Amandan kerrotaan lähteneen Sundista 27.9.1854. Hänen muuttokirjansa on ilmeisesti ollut väärennetty, koska Amandaa ei löydy sen enempää Sundin kuin Skarpansin seurakunnasta (joka lakkautettiin jo kesällä 1854) muuttaneista tuona vuonna (eikä Sundista myöskään vuosina 1855 ja 1856). Amandan tosiasiallisia liikkeitä noina vuosina on vaikea seurata, koska hänet on varmaankin merkitty välillä veljensä (”holhoojansa”) yhteyteen venäläisen sotilasseurakunnan kirkonkirjoihin Hangossa v. 1852 (Bromarvin rippikirjasta, kohdasta ”Hangö fästning”, häntä ei löydy).

[9] Kokkolan rippikirja 1855-1861, s. 193. Anna Sofia Söderholm selvästikin tiesi, minne ottaa yhteyttä. Kasvattilapsen hoidosta on varmasti koko ajan maksettu kasvattivanhemmille.

[10] Hämeenlinnan rippikirja 1858-1864, s. 455. Kapteeni Björk lienee silti tukenut perhettään taloudellisesti, ehkäpä myös Amandaa. Jos Viktorin biologinen isä on maksanut elatusapua, siitä tuskin löytyy oikeuden päätöstä, asia on varmaan hoidettu toisin.

[11] Hämeen pataljoonan rippikirja 1854-60, s. 41 (mf TK22)

[12] Hämeenlinnan rippikirja 1858-1864, s. 480

[13] joka ei suinkaan ollut vielä sinäkään aikana sääntö, vaan asia ansaitsi kummankin pojan kohdalla erityismerkinnän rippikirjaan: ”skol.” eli ”skolaris” eli koululainen

[14] Hämeenlinnan ala-alkeiskoulun oppilasluettelot vuosilta 1861 ja 1862, KA Tuomiokapitulin kouluarkisto 8.1.

[15] tai sitten kyse on vain sattumasta, kun Hedlund, joka on menettänyt aiemman työpaikkansa ja etsii uutta, tapaa tuntemansa Amandan Hämeenlinnassa

[16] Hämeenlinnan rippikirja 1858-1864, s. 510

[17] Helsingin (jakamaton srk) rippikirja 1856-1869, s. 2_762

[18] Helsingin yläalkeiskoulun oppilasluettelot vuosilta 1863 ja 1865, KA Tuomiokapitulin kouluarkisto 71.1. Näissä luetteloissa Viktor on jo Hedlund ja rautateiden konduktöörin poika

[19] Kalleinen, Kristiina 2004. Myös internetistä löytyy tietoa Viktor Hedlundin myöhemmästä urasta. Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo 2009:519 antaa tällaisen arvion: ”Hedlundin saavutukset finanssipäällikkönä jäivät vähäisiksi. Hänen aikanaan ei Suomen suuriruhtinaskunnan valtiontalouden alalla pantu toimeen suuria reformeja, hoidettiin vain välttämättömiä juoksevia asioita. Niinpä Hedlund on varmaan jälkipolville tuntemattomin valtionvaraintoimituskunnan päälliköistä, mikä osittain voi johtua sitäkin, ettei amiraalisenaattia juurikaan ole tutkittu.”.

[20] Schulman, Hugo & Nordenstreng Sigurd 1912: 644

[21] Suomen kaartin rippikirja 1866-1879, s. 32

[22] Blomstedt, Yrjö 1968

[23] virkatehtävissä tuskin, koska Bomarsundissa v. 1852 majaili 10. suomenmaalainen linjapataljoona