Make your own free website on Tripod.com

Ehkäpä kävi niin – mutta koska?

Luterilaisen kirkon käyttämän uskontunnustuksen mukaan Jeesus ”ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä”.

Ottamatta kantaa kuolleista nousemiseen, koska hän kuoli?

Tottumuksen voima on suuri. Kristikunta ja muutkin ovat tottuneet tyytymään siihen, että Jeesus kuoli noin jotakin tai jollakin välillä, kuten kerrotaan vaikkapa Wikipediassa asiasta (vuonna 29-36 jaa.) Suomalainen Matti Myllykoski on ehdottanut jopa vuotta 21.

Mutta onko oikeastaan mahdollista, että emme tietäisi tälle kristinuskon kannalta keskeiselle tapahtumalle tarkkaa päivämäärää tai edes tarkkaa vuotta, jos se todella olisi tapahtunut, olisi historiallinen tosiasia? Jos siis Jeesus olisi todellinen historiallinen henkilö.

Se on äärimmäisen epätodennäköistä.

Ajanlasku ei suinkaan alkanut ”ajanlaskun alusta”, vaikka se ennen olikin erilaista. 2000 vuotta sitten oli olemassa yhtä täsmällinen ajanlasku kuin nykyisinkin, siitä huolimatta, että asiassa oli käytössä useita erilaisia järjestelmiä. Tätä voi verrata vaikka siihen, miten yhä nykypäivänä joissakin asioissa käytetään tuumamittoja. Ne ovat kuitenkin yksikäistteisesti muutettavissa metrimitoiksi. Rooman valtakunnassa voitiin vuosiluku ilmaista vaikka sen ja sen olympiadin sinsä ja sinä vuonna, tai ”ab urbe condita” eli Rooman kaupungin oletetusta perustamisvuodesta laskettuna tai keisarin hallitusvuoden mukaan. Joka tapauksessa vuosiluvusta saatiin aina yksikäsitteinen.

Niinpä mitään estettä sille ei ole kuviteltavissa, että Jeesuksen kuolinvuosi olisi ilmaistu täsmällisesti asiasta kertovissa kirjoituksissa, evankeliumeissa tai apostolien kirjeissä.

On ymmärrettävää ja jopa anteeksi annettavaa, että Jeesuksen syntymää koskevat tiedot ovat kahdessa asiasta kertovassa evankeliumissa ristiriitaisia ja mitä ilmeisemmin keksittyjä kumpaisessakin, ajoitusta myöten. Tämä sama pätee muihinkin muinaiajan ja myöhempiinkiin henkilöihin, syntymäajoista on usein niukalti tietoa. - Pakinoitsija Olli ilakoi aikanaan sillä, että eikö ollut väärin, miten Shakespearelle järjestettiin niin komeat hautajaiset, mutta taas hänen syntyessään ei sitten ollut samassa kaupungissa yhtään mitään juhlallisempaa.

Mutta kuolinajoista on tarkkaa tietoa Rooman valtakunnan ajalta erittäin monista henkilöistä, ja myös huomattavasti keisareita vähäisemmistä vaikuttajista.

Evankeliumit ja kirjeet kyllä kirjoitettiin – ihan ”virallisen” ajoituksen mukaan – vähintään kaksi vuosikymmnetä myöhemmin oletetusta tapahtuma-ajasta, eivätkä kirjoittajat nykykäsityksen mukaan olleet silminnäkijöitä. Mutta silti: mihin ihmeeseen olisi voinut muutaman vuosikymmenen aikana hukkua tieto siitä, milloin kaikki tämä on tapahtunut? Yhä vielä jokainen silloin yli 10-vuotias muistaa, missä oli ja mitä teki, kun Kennedy ammuttiin. Ja milloin, minä vuonna se taphtui.

Jos Jeesus ei kuollessaan ollutkaan ehkä yhtä tunnettu koko maailmassa kuin Kennedy aikanaan, niin sitä tärkeämpi hänen on täytynyt olla sille pienelle piirille, joka hänet on tuntenut, jos kristinuskon synnyn standardikertomusta uskotaan. Jos vanhemmat olivat välittäneet kertomukset hänestä lapsilleen – eli jos yhtään evankeliumeista olisi aitoa perimätietoa – on täysin uskomatonta, etteivät he olisi kertoneet, koska näin kävi.

Ehkä kaikkien terävimmin tätä kummallisuutta korostaa Luukkaan evankeliumi, jossa tästä ajanlaskusta ollaan tietoisia. Siinä kerrotaan – mutta Johanneksesta: ”Keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena, siihen aikaan kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana, kun neljännesruhtinaina hallitsivat Galileassa Herodes, Itureassa ja Trakonitiksen maassa hänen veljensä Filippos ja Abilenessa Lysanias ja kun ylipappeina olivat Hannas ja Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, joka eli autiomaassa.” Sen jälkeen ajanlasku unohdetaan, eikä ”Luukas” anna mitään kunnon vinkkiä siitä, milloin (hänen kannaltaan) tärkein mahdollinen tapahtuma maailmanhistoriassa olisi tapahtunut. Kunka helppoa se olisi tämän jälkeen ollutkaan. Yksi ainoa lause, vaikkapa tähän tapaan: ”Ja tämä ristiinnaulitseminen tapahtui keisari Tiberiuksen kahdeksantenatoista hallitusvuonna.” Mutta kun ei.

Eräs minun nuoruuden ystävistäni kuoli 34-vuotiaana, putoamalla juovuspäissään laivalta mereen. Hän ei ollut mikään jeesus, vaikka hänestä(kin) kyllä jälkikäteen levisi huhu, että hän olisi ihmeellisellä tavalla kuitenkin saaren rantaan uimalla pelastunut. Mutta vaikka hän ei ollut mikään jeesus, me hänen silloiset ystävämme osaamme kyllä tasan tarkkaan kertoa sen vuoden, milloin hän kuoli. Fanaattiset Elvis-fanit muistavat sankarinsa kuolinjan jopa päivälleen, vaikka me muut emme muistaisikaan. Akateeminen Karjala-Seura tuskin unohti, milloin heidän marttyrinsä Bobi Sivén itsensä ampui. Jne. Jne.

***

Kun Jeesuksen kuolinajasta ei ole todellista tietoa, asiaa yritetään monin tavoin yrittää rekonstruoida, niiden lähteiden pohjalta, joita on, eli Uuden Testamentin asiakirjoista ja roomalaisista lähteistä. Yritykset ovat hyviä, mutta – epätoivoisia. Aina jokin palanen jää ”loksahtamatta” kohdalleen, ja lopputulokseksi jää tuo hurja vaihteluväli.

”Standardiajoitus” eli n. v. 30 (tai sen jälkeen) aiheuttaa sen ongelman, että taas toisen ”standardiajoituksen” mukaan Paavali olisi kääntynyt kristinuskoon jopa ennen Jeesuksen kuolemaa ...

Dating Saul of Tarsus

... joka luonnolisesti olisi sietämätön paradoksi kristinuskon perustarinan kannalta.

Tämä ajoituslaskelma ei ole yhtään huonompi ja vähemmän perusteltu kuin ”arvostettujen” teologien arvostamien toisten ”arvostettujen” teologien tekemät arviot, joissa jokaisessa on riittävästi ”reikiä”, jotta ne voi arvioida lopulta tyhjän päällä seisoviksi. Eli spekulaatioksi. Korostan, että tämä minun arvioni ei perustu asenteisiini, eikä tuohon linkkiin (yksin), vaan olen todella hyvin laajasti tutustunut näihin eksegeetikkojen yrityksiin (yleensä kirja on aina siinä 500 sivua!). Ne eivät ole vailla ansioita eivätkä ehdottomasti vailla rationaalisuutta, mutta mielestäni ne silti ovat – väärässä, vailla pohjaa. Eivätkä varsinkaan ratkaise sitä ongelmaa, miksi Jeesuksen kuolinaikaa ei tiedettäisi aivan tarkalleen, jos se olisi todella tapahtunut.*)

Minut voi haastaa väittelyyn asiasta.

_ _ _ _ _ __

*) Sellainen ratkaisu paradoksiin, että Jeesuksen kuoleman ja ”ylösnousemuskokemuksen” välillä olisi kulunut hyvinkin pitkä aika, ja sen vuoksi tarkka vuosi olisi päässyt unohtumaan, on toki mahdollinen, mutta silloin on ”pikkusormi” jo ratkaisevasti annettu ”pahalle” eli Jeesuksen myyttiteorialle.